Emilian toiveesta kerron meidän itsenäisyyspäivästämme nyt tarkemmin. Eli siis saavuimme Emilialle kivasti kaikki eri aikaan. Tiina tietysti täsmällisenä ja muutenkin asiallisena henkilönä ensimmäisenä. Minä saavuin ööö... en enää muista. Tulinko minä Rosan vai Harrietin kanssa? Hä? Ei hitto. Oli se Hartsa. Ei kun Rosa... Joo! Se oli Rosa. Saavuin siis Emilialle Rosan kanssa. Olin juuri maksanut 3 EUROA yhdestä 1,5 litran sevenappipullosta. Sen siitä saa, kun ei hanki juomia ajoissa. Itsenäisyyspäivänä vain kotikuntamme Teboil, kallein paikka koko Suomessa, oli auki. Taisin Rosan kanssa pihistää sieltä salaa muovipussin. Uskoakseni.

Heti kun pääsimme Emilialle, Rosaliini halusi pistää popcornit paistumaan. Emilia esitteli siinä tovin meille tulevia joululahjojaan ja me Tiinan kanssa ihailimme heidän mikroaaltouuniansa. Se on ihan oikeasti uuni. Se avautuu, kuten uunin kuuluukin, ei sillälailla sivuttain, kuten normaalit mikrot avautuvat. Popparien poksuessa Rosa pisti myös hyvää musiikkia soimaan. If I were gay, I would give your my heart ... but I'm not gay so get your hand out of my pants.

Sitten fiilistelimme hetken, ja Hartsa tuli tuoden lisää mässyä. Anni saapui tyylikkäästi myöhässä tottakai. Katsoimme hetken Tuntematonta sotilasta, ja Rosa teki meille selväksi, että kenen puolella hän oikein on. Ja tottakai, kuinka monesti on nähnyt kyseisen elokuvan.

Seuraavaksi soitimme vähän Guitar Heroa. Soitimme nyt sen Dragonforcen Through the fire and flamesin kuudestaan expertillä. Tiina oli vihreä nappi, minä olin punainen, Emilia oli keltainen, Rosa hoiti sinisen, ja Harriet oranssin nappulan. Annilla oli se haastavin osa. Saimme oikein peräti tiditiditiditii... ei kyllä mitään muistikuvaa. Alle 50 prosenttia joka tapauksessa. Muistaakseni jotain 24. :D Säälittävää. Kun minä, Tiina, Emilia ja Rosa pelasimme Dragonforcen jälkeen jonkin toisen kappaleen, Anni otti meistä mahtavan videon, valitettavasti jäivät mahtavimmat ilmeet nauhan ulkopuolelle. Voi HARMI.

Kun pelit oli pelattu, katsoimme elokuvaa Geishan muistelmat. Se oli mukava elokuva. Kommentointi oli tällä kertaa yli puolet huvista. Minultakin räkä lähinnä lensi, kun räkätin komiaan tyyliin. Paras kuitenkin oli, kun elokuvassa tuli hetki, jolloin joku isojehugeisha kertoi pikkugeishalle kukista ja mehiläisistä. "Miehen ankerias haluaa mennä naisen luolaan." Tästähän riemu repesi, kun Anni (kuvitelkaa, Anni, meidän porukan fiksuin!) keksi, että joskus miehen ankerias haluaa mennä salaisuuksien kammioon. Ja Emilia jatkoi, että joskus kaksi ankeriasta kietoutuu toistensa ympärille. Kyllä, älyllä oli suuri merkitys meidän illassamme. Lopulta kukaan ei enää oikein jaksanut keskittyä elokuvaan. Lopussa kun tuli imuttelukohtaus, kaikki tosin aplooderasivat niin kovasti, että jos meillä olisi ollut applouse-o-meter, olisimme saaneet kivat luvut aikaiseksi. Ja kukaan ei tajua. Ei haittaa.

Toivoli (Emilian kissa, se niistä isoluisin) muodostaa jatkumon! Kun se ensimmäisen kerran tuli Emilian ikkunaan, ja päästettiin sisälle, sitä paijattiin ja rakastettiin. Sitten se meni pois. Muutaman tunnin päästä se tuli takaisin Emilian ikkunaan. Sitä taas paijattiin ja rakastettiin. Sitten se meni pois. Muutaman tunnin päästä aloin puhua, että Toivoli muodostaa jatkumon. Ja arvatkaapa vain mitä tapahtui. No, Toivoli tuli Emilian ikkunaan. Se päästettiin sisälle, sitä paijattiin ja rakastettiin. Sitten se meni pois. Sitten se tuli hetken päästä takaisin. Ja meni ulos. Toivoli rikkoi muodostamansa jatkumon. Oliko tämä enne?

Kyllä oli! Tänään koulussa muutama älykääpiö seisoi lämmityspatterin päällä. Se tottakai halkesi koko paska, jolloin putki halkesi, mistä johtuen metalaan (tai ainakin metalan välikköön) alkoi suihkuta vettä. Emilia parkaisi "me kuollaan kaikki!" Minä tietysti tapani mukaan repesin ja aloin puhua, että tämä oli alkusoittoa vuodelle 2012.

http://www.vituttaako.fi/ - hyvä sivu muuten. Tänään vituttaa, kun Sienimyssy on niin vitun ärsyttävä. Kirjoitin sen tuonne. Ihanaa.